Lapsi tuli, seksi meni?

Lasten saaminen vaikuttaa useimmilla pareilla seksielämään. (Vaikka tässä kirjoituksessa puhun miehistä ja naisista, voi ajatuksia myös hyvin soveltaa sateenkaari- ja muihin perheisiin. On vain paljon lyhyempi kirjoittaa naisesta/äidistä lapsen synnyttäjän synonyyminä ja miehestä/isästä “ei-synnyttäjänä”.)

Tämä postaus on pitkä, mutta asiakin on tärkeä. Uuden perheen seksielämään vaikuttavat paitsi fysiologiset seikat, niin myös unenpuute, hormonitoiminnan muutokset ja lapsen mukanaan tuomat uudet ajatukset. Jos näihin muutoksiin ei osaa suhtautua, on parisuhde nopeasti kriisin partaalla.

Synnytys on hurja koitos keholle. Kyllä, naiset ovat synnyttäneet kautta aikojen, mutta ei se poista sitä, että synnytys vaikuttaa tavalla tai toisella kehoon. Osalla naisista alapää paranee nopeammin, toisilla hitaammin. Pelkästään lihasten, limakalvojen ja arpien parantumisen lisäksi seksiin pitää olla valmis henkisesti. Jos “keilapallon kakattuaan” ajatus yhdynnästä ahdistaa, kannattaa muistaa, että hyvä seksielämä on niin paljon muutakin. Jos seksuaalisuuden käsittää vain yhdyntänä, on nautinnon skaala paljon kapeampi mitä ihmismieli mahdollistaa. Tämä on myös tuoreiden isien hyvä pitää mielessä. Samoin kuin se, että oma käsi voi olla hetken se paras ystävä – omia orgasmejaan ei kannata jättää uuden äidin kontolle tai niitä saa odotella jonkin aikaa. (Odottelussa itsessään ei välillä ole mitään pahaa, mutta jos se aiheuttaa halun painostaa synnyttänyttä äitiä, kannattaa keksiä muita ratkaisuja.) Nainen on kuitenkin suorittanut ehkä elämänsä kovimman fyysisen ponnistuksen synnyttäessään, joten anna uuden äidin palautua rauhassa.

Läheisyys on tärkeää

Vaikka molempien tehtävänä on huolehtia, että läheisyyttä on muutenkin kuin seksissä. Naisella – varsinkin imettävällä äidillä – on läheisyyttä vauvan puolesta välillä liikaakin. Tällöin voi unohtua se, että perheessä on henkilö, jolle vauva-arki on vähän kuin tiputettu eteen ilman hormonien tarjoamaa valmistautumista. Siksi miehen kannattaa pitää huolta siitä, että parisuhteessa halaillaan ja pussaillaan myös ilman (seksuaalisia) taka-ajatuksia. Koska mikään ei ole ahdistavampaa kuin se, että tietää, että toinen lähestyy vain yhdyntä mielessä, ja halaaminen loppuu jos seksiä ei tipu.

Jos miehenä haluat seksiä vain siinä mielessä, että haluat tuoreen äidin tarjoilevan sinulle orgasmin, suosittelen tarkastelemaan ajatuksiasi uudestaan. Varsinkin tiuhaan imettävillä äideillä voi olla lapsen nukahdettua olo, että “kaikki haluavat musta jotain, jättäkää mut edes hetkeksi rauhaan.” Halailua ja pussailua on kuitenkaan harvoin liikaa. Samoin mies voi tuskin kehua naisen vartaloa liikaa – moni äiti tuntee epävarmuutta uusista muodoistaan.

Entä jos seksi tuntuu pahalle?

Jos synnyttäneenä naisena seksi ei huvita sinua ollenkaan, mieti hetki että miksi. Jos seksi on ollut kivaa ennen synnytystä (ja on kivaa edelleen), parisuhde on hyvä eikä sinua satu henkisesti tai fyysisesti, niin kannattaa päästä vain sen “ei nyt huvita”-mikrosekunnin yli (ja huolehtia yhdynnän tapahtuessa ehkäistystä!). En nyt tietenkään kannusta ketään harrastamaan seksiä vasten tahtoaan! Mutta suosittelen ymmärtämään se, mikä hormonien merkitys erityisesti naisen haluille on, jotta seksi ei unohdu – onhan se parhaimmillaan mukava osuus arkea. Joten jos elämässä ei ole muuten vikaa, mutta seksi ei vain aloittamishetkellä huvita, niin kannattaa hypätä mukaan ja ajatella vain sitä, miten kivaa se on ja miten kiva fiilis jälkeenpäin on.

Jos taas seksi ei tunnu henkisesti tai fyysisesti hyvälle, kannattaa asiaa miettiä ja selvittää, mistä on kyse. Liukuvoiteesta voi olla ensiapua. Suurempiin haasteisiin esimerkiksi Femihealth Helsingin Katajanokalla on hyvä paikka aloittaa. Julkisella terveydenhuollolla olisi paljon parannettavaa synnytyksen jälkihoidossa. Esimerkiksi synnytykseen liittyvien arpien hoidosta muutenkin kuin lääketieteellisessä mielessä on harvalla hoitohenkilökunnalla edes kokemusta – arpien pehmentämisestä hieronnalla voisi kirjoittaa kokonaan oman bloggauksensa. Kuitenkin kovat arvet vaikuttavat sekä alapään tuntemuksiin että keisarinleikkauksen tapauksessa jopa ryhtiin.

Myös lantionpohjalihasten huolto on tärkeä osa synnytyksestä palautumista. Vaikka neuvolatoiminta on muuten erittäin ansiokasta, ei synnytyksen jälkeen ole valitettavasti lakisääteistä äitiysfysioterapeutin vastaanottoa, jossa tarkastettaisiin lantionpohjalihasten kunto. Suosittelen nimittäin sellaista jokaiselle uudelle äidille! Jos talous on tiukalla, käytä mieluummin rahasi sellaiseen kuin vaikkapa uusien vauvanvaatteiden ostoon. Vaatteet ovat muutaman kuukauden kuluttua liian pieninä laatikossa, mutta lantionpohjan lihakset edelleen mukanasi.

Jos limakalvot ovat kuivat kuin Sahara, ei seksi paljon napostele.

Unenpuute  – pikkulapsiajan isoin ongelma

Unenpuute on varma seksuaalisen halun tappaja. Osittain tämä on asia, joka vain pikkulapsiajalta tulee hyväksyä, osittain sille voi tehdä paljonkin. Esimerkiksi vanhemmat voivat puuhailla muksun mentyä päikkäreille ja sen jälkeen nukkua vuorotellen päiväunet, vaikka nukkumaanmeno houkuttelisi heti pienten silmien ummistuttua.

Jos taas seksi tuntuu henkisesti pahalle, on hyvä pysähtyä sen äärelle, mitä elämässään oikeastaan haluaa. Onko vika omassa suhtautumisessa toiseen, seksielämässä vai ylipäänsä siitä, ettei joko tiedä mitä haluaa tai tietää, mutta ei ole puhunut siitä ikinä. Uusi elämänvaihe lapsen kanssa on erinomainen aika hakeutua terapiaan – joko yksin tai pariskuntana. Puhumattomuuden satoa korjaa valitettavasti aivan varmasti myöhemmin ja mikäpä olisi ihanampaa vanhemman omaa aikaa kuin terapeutin vastaanotolla istuminen…itseään voi tietysti terapoida myös itsetutkiskelulla vaikkapa vaunulenkillä kävellessään.

Olet paitsi vanhempi, myös muutakin

Seksielämää edesauttaa myös se, että ei kadota itseään vanhemmuuteen. Jos oman ajan ottaminen on vaikeaa, on vauvan saaminen juuri oikea hetki opetella sitä. Sillä jos omaa aikaa ei ota, on vaarana katkeroituminen ja marttyyrius. Joten jokainen uusi äiti: muista vaientaa välillä pään sisäinen sireenisi sen suhteen, ettei lasta osaa hoitaa kukaan muu kuin sinä, ja lähde museoon, treenaamaan, kahville tai tekemään mitä vaan nyt haluatkin. Tämä koskee myös parisuhteen hoitoa. Jos lähelläsi on yksikään sellainen hoitaja, johon voit luottaa, kannattaa lapsi jättää aluksi vaikka pieniksi ajoiksi hänelle ja käydä yhdessä vaikkapa vain puolen tunnin kävelyllä. Jos sellaista ei lähipiiristä löydy, hommaa se lastenhoitopalvelujen kautta.

Lapsettomille kirjoitukseni näyttäytyä sellaisena että “en todellakaan tee lapsia, jos se vaikuttaa seksielämääni näin”. Itse kannatan katselua katsomista vähän pidemmälle. Lapsi vaikuttaa varmasti seksielämään tavalla tai toisella, mutta vaikutus voi olla myös hyvä. Lapsen saaminen tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutkiskella paitsi itseään vanhempana, myös sitä, että kuka oikeastaan on. Mitä haluan elämältä? Tällaiset pohdiskelut ovat harvoin turhia.

Kommentoi, jaa tai tykkää!

Comments are closed.